Ohjeita ja vinkkejä
Alboran merellä joulukuussa 2015
Alboran meri on Välimeren läntisin osa Espanjan ja Afrikan välissä. Täällä tuulet ovat yleensä rannan lähellä heikkoja, keskemmällä merta puhaltaa tavallisesti muutama päivä idästä, sitten tauko ja sama lännestä. Alue on aurinkoista, Andalusian rantoja, Espanjan Costa del Sol on täällä.
Penelope purjehti marraskuussa Baleaareilta Espanjan etelärannikolle ja pitää nyt tukikohtana Almerimarin marinaa. Täällä on aika paljon purjeveneitä talvea viettämässä, osassa omistajat pääosan talvea paikalla. Sen ymmärtää hyvin, mukava ja hyvin varusteltu marina, yleensä leppoisa sää, aurinkoista ja lämmintä. Ja aina välillä voi tehdä purjehduksia lähitienoon muihin marinoihin tai vaikkapa Gibraltarille.
Nyt 28.11.-6.12.2015 veneellä ovat Tuomo Saarinen, Heikki Seppälä ja minä, Antti Lehtonen. Kaavailtiin aluksi purjehdusta jonnekin Malagan - Gibraltarin tienoille ja sitten tuloa hiljalleen takaisin. Gibraltarilta olisi lyhyt matka poiketa Afrikassa, se olisi Penelopen viides Afrikan vierailu. Idea haudattiin pian.
Reittisuunnitelmia muutettiin osin turhankin leppoisan sään ja osin veneen talvihuoltojen hoidon vuoksi. Muutenkin vene kaipasi pientä huoltoa, jotta olisi taas totutun siisti ja hyväkuntoinen. Ehditään silti kai päivittäin purjehtia ja samalla voidaan tutustua lähitienoon marinoihin. Aluksi mukava myötätuulipurjehdus Motriliin, T-paitakeli. Delfiinilauma tuli tervehtimään, leikki pitkään veneen keulan edessä ja muutenkin ympärillä, lopulta kai kyllästyivät tai tuli kiire muualle.
Motril ja Adra
Motrilissa on iso rahti- ja matkustajaliikenteen satama, jonka perällä marina on. Idän puoleisilla tuulilla maininki pääsee marinaan asti keinuttamaan veneitä, niin nytkin. Afrikan Melillan ja Motrilin välin matkustajalaivoja tulee ja lähtee useampia illan ja aamun aikana. Heti satama-alueen ulkopuolella on ravintola, jossa pihvit ja kanafileet tuodaan raakana pöytään kuuman paistinkiven kanssa. Mukavaa askartelua riittää, kun liha pitäisi saada syötäväksi, lopputulos ei hassumpi.
Aamupäivällä suunnataan lähes tyynessä kohti Adran kylää tai pikkukaupunkia. Vanha satamakirja ei paikkaa juuri kehunut, mutta paikan päällä sekä Adran marina että kylä vaikuttivat tosimukavilta. Marinan laajennus valmistunee ensi kevääksi, nyt laiturit vaikuttavat jo valmiilta vesi- ja sähköliitäntöineen.
Marinan kahvilan aurinkoisella terassilla olut tapaksien kanssa maistui.
Iltaravintolaa ei tahtonut löytyä, lopulta yksi avoin taverna osui eteen, sinne. Tuplaoluet ja tapaksia (hampurilaisia, mustekalaa yms.) paikallisessa ympäristössä ja seurassa. 6 olutta ja 6 tapas-annosta maksoi yhteensä 13,20 €. Tosipaikallista, Almerimarissa samat 6 olutta ja 6 tapasia sentään maksoivat 16,50 €.
Tavernasta poistuttua muitakin ravintoloita oli avoinna, meidän päivällisaikaa pitänee hiukan säätää.
Adrasta on vain parin tunnin matka takaisin Almerimariin, jonne ehditään aamupäivällä, siis reilusti ennen siestan alkua. Ja ehditään sopia muutaman huoltofirman kanssa talviajan huoltotöistä tapaaminen veneellä.
Aguadulce ja Roquetas de Mar
Aguadulce on Almerimarista itään 3-4 tunnin matkan päässä. Heikossa tuulessa tuo matka mennään aluksi moottorilla, puolivälistä purjein. Perillä tutut muodollisuudet. Penelope löytyy marinan tietokoneelta, kävi täällä viimeksi keväällä.
Lämmin ja aurinkoinen iltapäivä, kuten kaikki muutkin ovat olleet. Marinan vierestä löytyy mukava kahvilan terassi.Aguadulce on nimensä veroinen, miellyttävä / pehmeä / mukava vesi.
Roquetas de Mar on noin tunnin purjehduksen päässä Aguadulcesta lounaaseen. Pieni entinen kalastajakylä, nyt turismin löytämä. Hieno hiekkaranta marinan molemmin puolin.
Roquetas de Mar marina on osa kalastajasatamaa. Henkilökunta on ystävällistä ja avuliasta, kuten muuallakin täällä. Illalla mentiin paikallisen Yacht Clubin ravintolaan ja hiukan yllätyttiin, ei asiakkaita, henkilökunta keittiön ovensuun pöydässä juttelemassa, oltiin selvä häiriö ja ymmärrettiin kääntyä takaisin ulos. Kaupungin rantakatu on täysi ravintoloita, joten ruokapaikan löytäminen ei ollut ongelma.
Aamulla taas paluu Almerimarin marinaan ja iltapäivä veneen kanssa touhuamista. Huoltofirmojen väki käy sovitun mukaan katsomassa talvitöitä. Vaikuttaa asiantuntevalta joukolta, ei sinänsä kumma kun Almerimarin marina on suuri ja suosittu purjehtijoiden talvehtimispaikka.
Itsenäisyyspäivän purjehdus 6.12.2015
Itsenäisyyspäivän aattona palattiin vielä Aguadulceen, ehkä reissun mukavin pysähdyspaikka. Ja taas siihen tuttuun cafe-restauranttiin, tällä kertaa Mojitot ilta-auringossa. Lämmintä vielä näin illallakin, pöytä löytyi sopivasti puolivarjosta.
Itsenäisyyspäivänä lähdetään klo 10 takaisin Almerimaria kohti. Almerimarissa täytyy vielä tehdä veneen loppusiivous yms. ja sitten autolla takaisin Malagaan. Kone Suomeen lähtee vasta yöllä, joten hyvin ehditään.
Sää suosii edelleen. Nostetaan genaakkeri ison seuraksi. Nousee vähän kankeasti ja myöhemmin purjeen laskun jälkeen todetaan syykin, purjeen topin bloki on hajonnut eikä sukan nostoköysi sen vuoksi oikein luista.
Reitti Aguadulcesta Almerimariin on kaareva ja niin päästään touhuamaan purjeiden kanssa aina tunnin välein. Ensin iso ja genaakkeri styyrpuurin puolella, sitten virsarilla ja lopuksi molemmat paapuurin puolella.
Itsenäisyyspäivää juhlistettiin klo 12 aikaan lasillisella viiniä.
Joulukuusta huolimatta sää täällä on ollut koko viikon ajan aurinkoinen, lämmin ja kevyttuulinen. Viikko näissä oloissa on aivan turhan lyhyt, ehkä tänne voisi tulla vielä talvella uudelleen.
Antti Lehtonen
www.penelope.fi