Ohjeita ja vinkkejä
Keskikesän neljä viikkoa ihan vaan
Samoksen lähivesillä 13.7.–10.8.2008
Ensimmäinen viikko
Mukana Pirjo ja Jukka (Marja-Liisan & Antin kanssa), muutettiin suunnitelmia, nähtiin taitoankkurointia ja hankittiin uusi ankkuri.
Ankkurin ei nosto vaan osto.
Heti aluksi suunnitelmiin tulee muutos, ei lähdetäkään suoraan ja pysähtymättä kohden Kastelorizoa, veneen ankkuri ei ole kunnossa ja tuolta ei uutta saisi, täällä 4-5 vrk ilman kunnollista ankkuria on iso riski. Ehkä tuon saisi jossain oikaistuakin, mutta helpompi ja parempi on ostaa uusi.
240 mailin sijaan purjehditaan vain 24 nm Marathiin ja sieltä seuraavana aamuna Leroksen Parthenin Boatyardille. Uusi ankkuri löytyi, 20 kg Delta. Samalla kysytään välifokan nostimen asennusta. Telakalla on kiire, ei nyt, soittavat kun ehtivät. Yöksi mennään Leroksen marinaan. Mukava paikka, mutta rantaa kiertävät soittorasiat (nuorison vauhdilla etenevät autot, joista ns. musiikki raikaa lähiympäristöä laajemmallekin) välillä häiritsevät.Avaimet eivät kellu.
Kun nyt Leroksella ollaan, täytyy palata keväiseen täällä käyntiin. Tuli mieleen esimerkki näiden etelän ihmisten hauskasta temperamentista. Marinan edessä tuohon rantakadun risteykseen kurvasi vauhdikkaasti yksi tuollainen valkoinen soittorasia, mutta pysähtyi äkisti keskelle risteystä. Matkustajan puolen sivuikkuna aukesi ja auton avaimet lensi keskelle katua. Kuski ryntäsi perään, mutta matkustajan puolelta tyttö oli nopeampi ja sai avaimet, paiskasi ne baseball syöttäjän taidolla kauas mereen. Paikalla on noin 5 m vettä. Jotenkin se auto oli kuitenkin yön aikana risteyksestä häipynyt.Leroksen pohjoispuolella on pieni Archangeloksen saari, sen ja Leroksen väliin jää mukava ankkuri- ja uimapaikka, jossa vietettiin päivä. Samaan aikaan sattui täältä merellä vain reilu 100 km etelään Rodoksen pohjoispuolella 6 Richterin maanjäristys, ei huomattu mitään. Parin hyvän ankkuri- ja uimapaikan kautta päädytään yöksi Patmoksen eteläosan Grikos Bayhin, josta ajateltiin lähteä Levithalle, yksi kipparin suosikkisaarista. Aamulla sääennuste lupaa sinne 8 Bf tuulta, muutetaan tavoitetta 180 astetta ja mennään Lipsolle, laituriin. Tuuli nousee täälläkin puuskissa 20 m/s, aamuyöllä laantuu.
Naapurin kehittynyt ankkurointitekniikka
Agathonisilla mennään tuttuun poukamaan lähelle kylää. Poukama on ahdas ja matalarantainen, siinä on jo vene ankkurin ja parin rantaköyden avulla meidän kannalta hankalasti. Kyllä vierelle mahtuu, kun laitetaan ankkuri keulasta ja toinen perästä, lisäksi köysi rantaan. Ankkurien tarkastus taas snorklaamalla, meillä Ok. Naapurin ankkuri on laskettu huipputaitavasti pohjassa olevan hylyn keulaan, on kuin hylyn oma ankkuri.Toinen viikko
Mukana Peik ja Mikko, nähtiin jättiluola ja jättivene. Jännitettiin, suostuuko Loy. Testattiin ankkuria, paukkuliivejä ja vaarin meriveden kestävää kameraa, touhuttiin paljon pinnan alla.
Agathonisin hylky ja muutakin pinnan alla
Peik ja Mikko tulivat sunnuntaina iltapäivällä Samokselle. Lähdetään heti matkaan, tänään lyhyt purjehdus Agathonisille, ankkuroidaan taas sen hylyn lähelle. Täällä päästään uimaan, tutkimaan sitä hylkyä ja testaamaan vedenalaiskuvien ottoa. Peik testasi, miltä kipparista tuntui aluksen upotessa. Samalla testataan ankkurin pitoa (tutkittu menetelmä ei oikein toiminut) ja miten paukkuliivien 2 vuotta sitten vanhentunut suolapanos toimii. Hyvin toimi, mutta huomattiin, että ainakin näiden paukkuliivin kanssa uiminen on lähes mahdotonta.Maailman suurin Swan
Agathonisilta purjehdittiin Arkin ”Blue Lagoonin” kautta taas sille Patmoksen eteläosan hiekkapohjaiselle ja hienolle Grikoksen lahdelle. Siellä pisti heti silmään ällistyttävän iso vene. Oli kotimaista tuotantoa, Swan 131 Aristarchos, ”the largest yacht ever build by Nautor's Swan”. Veneen saalingin alla liehui toivorikas lippu ”Loy, Will You Marry Me. Bob”. (Veneen koko: vertaa uimatasolla olevaa miestä).Odotettiin, että illalla olisi veneellä mahtava ilotulitus, mutta ei. Jos siellä juhlittiin, se tehtiin hillitysti ja aamulla Swan oli häipynyt. Olikohan neito suostunut vai... Kalliiksi kosinta ainakin tuli. Tuo Swan on charter-vene ja veneen kotisivuilta näkyy, että ”Charter price per day € 13.700 + extras, usually 25 % to 30 % of total charter fee”. Siis noin 100.000 € / viikko.
http://www.navis-yacht-charter.com/sailing_yacht_charter_greece_croatia_swan_131Grikoksen kylällä ei ole kauppaa eikä leipomoa, Peik ja Mikko lähtevät 8 km juoksulenkille ja hakevat samalla leivän Patmoksen kylältä.
Boatyardilta soitettiin
Leroksen Boatyardilta soitettiin, että voisivat nyt asentaa sen välifokan nostimen (soikea reikä ylös maston etuosaan, rulla siihen, toinen reikä ja köysiohjain alas mastoon, lopuksi nostin paikalleen). Hienoa, suunnataan taas Lerokselle. Perillä 3 miestä tulee katsomaan hommaa, ei ole helppoa, masto pitää laskea alas jne. Meidän tuosta poikkeava näkemys ei auttanut, joten homma jätettiin, tehdään se jossain välissä itse, ei nyt.Jättiluola
Kalymnoksen ohi purjehdittaessa ollaan usein ihmetelty vuoren kyljessä ammottavaa aukkoa, nyt tuo tutkitaan. Ankkuriin luolan edustalle, Peik ja Mikko lähtevät tutkimusmatkalle. Luola on valtava ja vaikeapääsyinen, sen suulla on 4 m pudotus. Jostain luolan perältä kuuluu harrasta laulua. Sinne on ehkä jäänyt uskonvainojen aikaan jokin alkukristillinen lahko, pojat eivät käyneet tarkistamassa.Lisää uimapaikkoja
Luolareissu päätetään taas Lerokselle, nyt itäpuolelle uimaan ja ankkuriin. Poikien iltalenkki ylös tuulimyllyille ja St Johnin linnalle, josta puhelu: "Hei ota kuva, me seistään linnan muurilla siinä lipputangon vieressä". Tuo linna täytyy tutkia tarkemmin vaikka ensiviikolla.Vietetään vielä muutama päivä uimapaikkoja kierrellen, Lipson lähellä useitakin, Arki ja Agathonisi. Jollain lahdella nähtiin kampela löhöilemässä, Peik yritti matkia. Parina iltana järjestettiin shakkiturnaus, voittajasta ei jäänyt epäselvyyttä.
Kolmas viikko
Mukana Jaana ja Antero, asennettiin välifokka, tutustuttiin saarten historiaan ja ihmeteltiin veneitä.
Leroksella St John’in linnaan tutustumaan
Vauhdikas purjehdus 10-12 m/s tuulessa Agathonisilta Arkin uimapysähdyksen kautta Leroksen Pandelin lahdelle. Lahdelle käännettäessä vuorelta alas tulevat puuskat pääsivät hiukan yllättämään ja häiritsemään genaakkerin alasottoa, olisi kai pitänyt laskea jo aiemmin. Aika hyvin se sujui näinkin. Yö ollaan täällä ankkurissa ja aamulla lähdetään kiertämään saarta Lakin marinaan, jossa tehdään se Boatyardille mahdottomaksi osoittautunut homma, välifokan nostimen asennus. Oli noin 3 tunnin mastotyö.Ollaan vielä toinenkin päivä Lakissa, säätiedoissa on Galewarning eikä oikein kiinnosta siinä tuulessa vastaiseen meno, tosin tuuli tuskin olisi Patmokselle mentäessä yli 15 m/s, mutta olisi vastainen. Nyt löytyi sopiva hetki St Johnin linnaan tutustumiseen. Näkymät linnan muureilta ovat mahtavat, on linna sisältäkin hieno.
Patmos
Patmoksen päänähtävyydet ovat Johanneksen luostari-linnoitus ja sen alapuolella rinteessä oleva apostoli Johanneksen luola. Niihin tutustumista varten rantaudutaan saaren satamaan. Lyhyt kävely taksiasemalle, jossa takseja kyllä on, mutta kaikki varattuja, odottavat suurta risteilijää. Luostarissa käynti siirtyy aamuun ja varmuuden vuoksi skootterikyytiin.Aamulla ankkurin nosto sivutuulessa oli hiukan hankalaa, kun viereen tullut vene oli laskenut ankkurinsa meidän kettingin yli. Matkalla Arkia ja Marathia kohti on vastatuuli, ajetaan aika tiukasti ylös vasemmalla halssilla ja väistellään isoja kisaveneitä, lauma niitä tulee myös vastaiseen, mutta oikealla halssilla (Myöhemmin Samoksella kuullaan, että tuossa kisassa moni vene kärsi rikivaurioita. Ei ihme, eivät paljon venettä säästelleet aika mahtavassa aallokossa ja kovalla vastatuulella).
Marathi
Taas poijupaikka, nyt keskimmäisen ravintolan edestä. Veneen ympärillä on paljon kaloja, Antero testaa uintireissulla, söisivätkö ne leipää suoraan kädestä. Kyllä, kuvaa siitä ei saatu, mutta saatiin kuitenkin aika hyvä ruokailukuva.Iltakävely saaren näköalapaikalle, illalla mennään siihen keskimmäiseen ravintolaan, siellä hintataso ja ruuan laatukin taitaa olla saaren keskitasoa.
Arki ja Wally 80 Indeo (kuvat Vene-lehdessä)
http://www.wally.com/
Tuo Wally 80 Indeo oli usean päivän ajan ankkurissa Arkin laguunilla, aika tylyn näköinen vene, vaikuttava ja varmaan kovissakin keleissä hyvin kulkeva. Wallyn veneet erottuvat muista, mutta Wally tekee myös alppisuksia, mitenkähän ne erottuvat. Niitä voisi joskus testata, veneen testaamiseen rahkeet ei taida riittää. Aika usein täällä noita jättiveneitä näkee, toinen 80 jalkainen, Swan Callisto, oli Patmoksella ja Samoksen marinassa oli vielä yksi yli 100 jalkainen vene, taisi olla Perinin tekemä. Ja siitä Swan 131:stä oli jo aiemmin juttua.Neljäs viikko
Kahdestaan (Marja-Liisa ja Antti) viikon verran, ajateltiin lähinnä löhöillä lähisaarten laguuneissa ja pari päivää ehkä Leroksen Lakissa.
Tuota suunniteltua löhöilyä on hieman häirinnyt jo monta vuorokautta yötäpäivää puhaltanut meltem-jakso, niin se usein elokuussa.
http://en.wikipedia.org/wiki/MeltemYöhässäkkä Marathissa
Pahiten meltemi pääsi häiritsemään Marathin poijupaikalla. Saimme poijun aivan lahden perukasta, ”Merirosvon tavernan” edestä. Tavan mukaan tarkistettiin uimalla millainen poiju on, iso täyteen valettu betoninen viemärin/kaivonrenkaan pätkä, josta lähti vielä köysi rantaa kohden. Ei paras mahdollinen, mutta kai Ok.Illalla mentiin syömään naapuriveneilijöiden (HR39, ruotsalais-suomalaiset Ingvar & Seija) kanssa. Ravintolassa iltayöstä tuuli nousi 15 m/s lukemiin ja ihmeteltiin, kun veneemme näyttäisi siirtyneen lähemmäs laiturissa olevia veneitä. Äkkiä laiturille tarkistamaan asia. Totta, poiju ei pidä ja veneemme on jo melkein lähimmän veneen mooring-köydessä kiinni. Me nopeasti veneeseen mutta moottoria ei uskalla käyttää, naapurin köysi on niin lähellä potkuria. Onneksi Ingvar on paikalla ja työntää jollalla meitä sivuttain sen verran, että uskallan ajaa moottorilla kauemmas. Yritetään saada oma ankkuri avuksi, Ingvar kuskaa sitä jollalla rantaa kohden, mutta pieni moottori ei jaksa pitkälle vastatuuleen kun ankkurikettinki vielä haittaa menoa, ankkuri tuli liian lähelle eikä pidä. Omalla veneellä ei tuon kauemmaksi ankkuria voi viedä, matalaa.
Pimeässä löytyy vapaa paikallisen veneen poiju lahden toisesta nurkasta. Sinne, vaikka poijun rannan puoli on matalaa. Tietysti tuuli pyörteilee tässä lahden nurkassa ja kääntää meidät matalalle, köli hiekassa. Lähti helposti irti, mutta tähän ei voi jäädä. Ingvar oli tällä välin löytänyt vielä lahden uloimman poijun, vapaa, sinne. Joku oli siitä iltayöstä lähtenyt. Puolenyön jälkeen kaikki oli taas Ok. Tuplametaxa, ankkurivahti päälle ja nukkumaan.
Aamulla se meidät pettänyt poiju oli taas alkuperäisellä paikallaan. Olisivatkohan ehtineet korjata kiinnityksen? No, kestää se normaalituulilla.
Marathin haukat.
Marathi on osan vuotta lintujen suojelualuetta, siellä leijailee jokin harvinainen haukkalaji, nähtiinkin yksi sellainen kaartelemassa saaren yllä. Haukkojen (tieteellistä?) tarkkailua varten saaren kulmalle on rakennettu aika hieno talokin. Loppuviikko meni jo suunnitelmien mukaan, paljon löhöilyä. Siinä ohessa laitettiin välifokan skuuttipisteet kanteen ja korjautettiin genuan yläpään kiinnitys. Sunnuntaina matka kotiin, tänne tullaan taas kai lokakuussa.Antti
www.penelope.fi